Bedford kauppa-auto

Ainutlaatuiset viritelmät

Viime vuosina on keskusteltu paljon siitä, tulisiko vanhat laitteet entisöidä vai säilyttää alkuperäisessä kunnossaan. Puheenaihe pysynee pinnalla vielä pitkään, sillä äärilaidat tuskin osaavat asettua vastapuolen asemaan.

Kuvassa: Bedfordin kauppa-auton kohdalla aika on pysähtynyt 70-luvun alkuun. Kukaan tuskin on eri mieltä siitä, etteikö auto tallentaisi historiaa parhaimmillaan juuri tässä asussa?

Viime vuosina on keskusteltu paljon siitä, tulisiko vanhat laitteet entisöidä vai säilyttää alkuperäisessä kunnossaan. Puheenaihe pysynee pinnalla vielä pitkään, sillä asioihin äärimmäisesti suhtautuvat tuskin osaavat asettua vastapuolen asemaan. Toisaalta koko vastakkainasettelu on monesti täysin turhaa, sillä suuri osa entisöidyistä ajokeista ja muista koneista on ollut lähtökohdaltaan niin huonossa kunnossa, että niiden käyttäminen ilman mittavaa kunnostustyötä olisi käytännössä mahdotonta. Lienee kaikkien harrastajien mielestä tärkeätä se, että vanha kone välttää romutuksen ja saa uuden elämän taitavan entisöijän käsissä.

Museotoiminta käsittääkseni on pyrkimystä vanhan kulttuurin ja esineistön säilyttämistä jälkipolvia varten. Esimerkiksi vanhojen rakennusten kunnostustöissä ei yleensä pyritä purkamaan kaikkea vanhaa – ei edes jälkikäteen tehtyjä muutoksia – vaan ennen remontointia rakennuksen viat ja puutteet sekä tietenkin ehjät osuudet kartoitetaan, minkä jälkeen selvitystyön pohjalta laaditaan korjaussuunnitelma. Usein vuosikymmenien varrella tehdyt muutokset säilytetään, eikä taloa näin ollen pyritä entisöimään alkuperäiseen, uutta vastaavaan asuunsa. Jokainen muutos kun kertoo omalla tavallaan eletystä elämästä sekä kunkin aikakauden tarpeista ja vaatimuksista. Arvokkaiden rakennusten remontissa ei myöskään raaputeta vanhoja maalikerroksia pois pohjia myöten, eikä uusita koko lattiaa vain siksi että joissain lankuissa on hieman lahovikaa. Alan harrastajat kantavat perusteltua huolta niistä vanhoista rakennuksista, joiden omistajat hyvää tarkoittaen suorittavat liian perusteellista peruskorjausta ja kantavat jätelavalle kasoittain alkuperäisiä materiaaleja sekä kunnostuskelpoisia kokonaisuuksia tehden näin peruuttamatonta vahinkoa museotoiminnan näkökulmasta katsoen. Uudesta osasta ei saa vanhaa – ainakaan kovin nopeasti.

Ajoneuvojen ja varsinkin vanhojen hyötyajokkien kohdalla esimerkiksi aikanaan tehtyjen hyttimuutosten purkaminen ja ajokin palauttaminen tehtaan tarkoittamaan asuunsa saattaa olla entisöintiä, mutta museotoimintaa se ei sanan varsinaisessa merkityksessä voi olla. Joka ainoa kotimaassa tehty ajoneuvon muutostyö kertoo meidän omasta historiastamme jotakin sellaista, mitä ei ulkomailla valmistettu ajokki tai kone alkuperäiskuntoon entisöitynä enää kykene kertomaan.

Jos tallistasi siis löytyy kotimaassa räätälöity erikoisuus – oli se sitten omatekoisella hytillä varustettu traktori tai 70-luvulla ”tuunattu” auto – mieti vielä hetki ennen sen palauttamista alkuperäiseen asuunsa. Pakasta vedettyjä vehkeitä löytyy maailmalta vaikka kuinka paljon, kotinurkilla räätälöidyt erikoisversiot kertovat meistä tuleville sukupolville sen rehellisemmän ja värikkäämmän tarinan.

Kari Mattila
Päätoimittaja

Lue koko artikkeli lehdestä! Tilaa kotiisi | Etsi lähin myyntipiste